Tavoitteenamme oli suunnitella opintokokonaisuus, jonka suorittamisen jälkeen opiskelija osaa hyödyntää yleisimpiä Oulun yliopistossa käytettäviä TVT-järjestelmiä ja -välineitä sekä kehittää TVT-osaamistaan toimintatapojen muuttuessa. Opintokokonaisuus sisältäisi alkutestauksen, jolla opiskelija voi testata omat TVT-taitonsa yleisimmissä Oulun yliopistossa käytettävissä sovelluksissa (word, excel, power point, Confluence-wiki, Optima, Oodi). Testin jälkeen opiskelija suunnittelisi omaa oppimistaan ja valitsisi tavoitteidensa mukaisesti opintokokonaisuuden kurssipaletista ne osat, joihin hänellä on tarvetta. Kohderyhmänä olisivat ensisijaisesti aloittavat yliopisto-opiskelijat (perusopiskelijat, jatko-opiskelijat, täydennyskoulutus- ja avoimen yliopiston opiskelijat), joilla on puutteita TVT-taidoissa. Näin ollen alkutestaus, sekä osa opintojaksoista sijoittuisivat opintojen alkuvaiheeseen, osaksi joko orientoivia opintoija tai Akateemiset opiskelutaidot -kurssia. Opintokonaisuus rakennettaisiin kuitenkin niin, että sen opintojaksoihin voisi osallistua tarpeen mukaan myöhemminkin.
Opintokokonaisuuden suunnitteluvaiheessa, jo hyvin alussa meille selvisi, että yliopistossamme on meneillään Campus Futuruksen rahoittama opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu TVT-ajokorttikurssin suunnittelu- ja pilotointihanke (Campus Futurus 2009). Hankeessa suunnitellaan kurssia, joka koostuu perusmateriaalista ja henkilökunnalle suunnatusta osiosta sekä mahdollisista yksikkökohtaisista osioista. Hankkeessa pohditaan samoja asioita kuin ryhmämme tehtävässä, joten ryhmän tehtävänasettelua muokattiiin niin, että teemmekin heidän kanssaan yhteistyötä perusopiskelijoille suunnatun opintojakson suunnittelussa. Koska TVT-ajokorttikurssia on jo suunniteltu pitkälle, koostuu OPPI2-tehtävämmme kahdesta osiosta. Ensiksi arvioimme nykyistä perusopiskelijoille suunnattavaa opintojaksoa sekä teemme ehdotuksia sen sisältöön. Toiseksi tarkastelemme suunniteltua opintojaksoa ulkomaalaisten, jatko-, avoimen ja täydennyskoulutuskeskuksen opiskelijoiden näkökulmasta, jotta heidän TVT-tarpeensa voitaisiin jatkossa ottaa huomioon.
Opetushallitus on laatinut laatukriteerit verkko-oppimateriaalille (Opetushallitus, 2006). Tässä ohjeistuksessa laatukriteeristö on jaettu neljään pääluokkaan, jotka ovat pedagoginen laatu, käytettävyys, esteettömyys ja tuotannon laatu. Verkko-oppimateriaalin pedagogista laatua osoittavat Opetushallituksen mukaan mm. seuraavat:
tavoitteet ja opiskelun luonne ilmaistaan selkeästi
materiaali tukee kehittyneitä opiskelukäytäntöjä
materiaalin sisältämä tieto on merkityksellistä ja se esitetään oppimista tukevalla tavalla
materiaali tukee monipuolista arviointia
Käytettävys on käyttäjän kokemus, ja sillä tarkoitetaan oppimateriaalin rakenteen, teknisen toteutuksen ja käyttöliittymäsuunnittelun kautta syntyvää käytön sujuvuutta ja helppoutta (Opetushallitus, 2006). Käytettävyyden laatua voidaan arvioida näiden kriteerien avulla:
materiaali löytyy ja voidaan ottaa käyttöön helposti
materiaalin käyttö on nopeaa ja tehokasta
materiaali ohjaa käyttäjää toimimaan oikein
käyttöliittymä on selkeä ja innostava
Esteettömyydellä (Opetushallitus 2006) tarkoitetaan sitä, että oppimateriaali on erilaisten ihmisten käytettävissä riippumatta heidän fyysisistä ja psyykkisistä ominaisuuksistaan, vammoistaan ja terveydentilastaan. Toisaalta esteettömyyskriteerit ovat monessa suhteessa samansuuntaisia kuin käytettävyyskriteerit. Esteettömyyskriteerit on tarkoitettu sovellettaviksi ottaen huomioon oppimateriaalille asetettavat tavoitteet. Mikäli opiskelun tavoitteisiin sisältyy esimerkiksi sellaista osaamista, joka edellyttää normaalia (tai jopa erityisen hyvää) näkökykyä, voidaan oppimateriaalin toteutuksessa edellyttää vastaavia kykyjä oppijoilta. Esteettömyys on tavattoman laaja-alainen tavoite, koska se tarkoittaa saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä kaikille ihmisille. Esteettömyyden näkökulmasta laatu näkyy mm.:
materiaalin sisältö on kaikkien saavutettavissa
materiaalin käyttöliittymä on kaikkien käytettävissä
materiaalin sisältö ja käyttöliittymä ovat helppoja ymmärtää
käytetyt tekniikat toimivat luotettavasti mahdollisimman monissa käyttömuodoissa
Tuotannon laadulla tarkoitetaan hallitusti toteutettua tuotantoprosessia, jota ohjaavat tiedolliset, taidolliset ja oppimista ohjaavat tavoitteet ja jonka työn jälki on ammattimaista (Opetushallitus, 2006). Pääkriteerit tuotannon laadulle ovat:
materiaali tuotetaan hallitusti
materiaalin tuotanto pohjautuu tiedollisiin, taidollisiin ja oppimista tukeviin tavoitteisiin
käyttäjäryhmät, käyttäjien tarpeet ja käyttötilanteet otetaan huomioon
käytettävyys ja esteettömyys arvioidaan ja varmistetaan
sisältö tuotetaan ammattimaisesti
materiaalin tekijän- ja käyttöoikeuksia hallitaan
tuotanto on teknisesti korkealaatuista ja medianmukaista
materiaalin turvallisuus ja tekninen toimivuus varmistetaan
materiaalia kehitetään seurannan perusteella
Arvioimme TVT-apurattaita käyttäen Opetushallituksen pääkriteereistä lähinnä kahta ensimmäistä. Esteettömyyttä käsittelemme lähinnä ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta, Tuotannon laatua on vaikea arvioida, koska sivusto on vielä kehittämisvaiheessa. Emme myöskään ole ottaneet kantaa sivuston mobiilikäytettävyyteen (vrt. Syvänen ja Nokelainen, 2004).
2. Opintojakson kuvaus
Opintojakson avulla tutustuaan Oulun yliopiston TVT-palveluihin. Oppimateriaali on suunniteltu aloittaville opiskelijoille. Sen avulla pääsee tutustumaan opiskelun alkuvaiheessa tarvittaviin TVT-taitoihin ja palveluihin. Oppimateriaali koostuu kolmesta itsenäiseen opiskeluun tarkoitetusta osiosta (perustyökalut ja palvelut, tiedonhankinta, tietosuoja ja tietoturva), joista kukin jakaantuu vielä pienempiin osiin. Jokaiseen osa-alueeseen liittyy johdanto, opiskeltava materiaali sekä harjoitustehtävät. Harjoitustehtävät eivät ole pakollisia. (Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -wikiluonnos.) Kullekin opintojakson osiolle on määritelty seuraavat osaamistavoitteet: 1) Perustyökalut ja palvelut -osio: "Opiskelija tietää, millaisia mahdollisuuksia TVT-palvelut tarjoavat hänen opiskelulleen. Hän tietää mihin käyttäjätunnusta tarvitaan, ja ymmärtää hyvän salasanan perusteet. Opiskelija osaa ottaa sähköpostin käyttöönsä, ja löytää palvelut sähköpostiin liittyen. Opiskelija tunnistaa työaseman osat ja oheislaitteet, osaa käyttää työasemaa opiskeluunsa kampuksella ja kotona, sekä tietää työtilojen sijainnit ja skannauksen ja tulostuksen eri työtiloissa. Opiskelija osaa etsiä tietoa ohjelmistonjakelusta myös omaa tietokonettaan varten, ja tietää palveluiden etäkäyttömahdollisuuksista. Opiskelija löytää opiskelussa käytettävät ympäristöt (WebOodi, Optima, Wiki, ACP ja Urkund), ja osaa niiden peruskäytön." 2) Tiedonhankinta-osio: "Opiskelija osaa tehdä hakuja OULAsta, ja hän tietää, mitä elektronisia kokoelmia on. Hän osaa kirjastokortin ja PIN -koodin käyttämisen, ja tietää, mitä palveluja voi käyttää netin kautta. Opiskelija tietää Telluksen ja oppimiskeskuksen palveluista. Opiskelija muistaa lainaussäännöt, ja löytää kurssikirjojen, kokoelmien, lehtien ja käsikirjojen sijainnit". 3) Tietoturva ja tietosuoja -osio: osaamistavoitteita ei ole vielä määritelty. (Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -wikiluonnos.)
Opintojakson suorittamiseen kuuluu kaksi oppimistehtävää, joista ensimmäinen tehdään ennen kurssin aloittamista ja toinen kurssin lopuksi Optima-verkkoympäristössä. Aloitustehtävässä opiskelija pohtii omaa TVT-osaamistaan ja asettaa itselleen oppimistavoitteet. Lopetustehtävässä opiskelija pohtii kohtaamiaan ongelmia, mahdollisia ahaa-elämyksiä sekä reflektoi oppimistaan asettamiinsa tavoitteisiin nähden. Lisäksi opintojaksoon kuuluu tentti, jota ei ole vielä tarkemmin kuvattu. (Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -wikiluonnos.)
3. Opintojakson arviointi ja kehittäminen perusopiskelijoiden näkökulmasta
Opintojakso vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen kehittää yliopisto-opiskelijoiden TVT-valmiuksia. Se soveltuu kokonaisuudessaan hyvin kohderyhmälle, aloittaville perusopiskelijoille. Opintojakson ohjeet opiskeluun sisältävät tietoa opintojaksosta ja teknisiä ohjeita wiki-sivustolla navigointiin. Opintojakson rakenteen ja etenemisen havainnollistaminen auttaisi nykyistä paremmin hahmottamaan, mistä opintojakso koostuu ja miten opiskelija voi siinä edetä. Esimerkiksi ohjeissa ei ilmaista selkeästi, mitkä ovat opintojakson kolme eri osiota eikä sitä, onko suositeltavaa suorittaa osiot järjestyksessä vai itse haluamallaan esim. omiin tavoitteisiin liittyvällä tavalla, ja mistä opiskelijan tulisi aloittaa. Lisäksi epäselväksi jää, onko kyseessä täysin itsenäisesti suoritettava opintojakso vai onko opiskelijan mahdollista saada ohjausta. Joka tapauksessa opintojaksossa kaiketi halutaan korostaa itseohjautuvaa oppimista. Pohdittavaksi voisi vielä ottaa myös yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuden (Järvelä, KOME-luento 29.9.2009). Lisäksi opintojakson suunnittelussa voisi huomioida myös itsesäätöisen oppimisen näkökulman (ks. esim. Zimmermann ym. 1996). Miten opiskelija voisi tulla vielä selkeämmin tietoiseksi omasta toiminnastaan? Opintojaksoa ei ole opintopisteytetty eikä sen vaatimaa aikaa esimerkiksi osioittain ole esitetty. Mitoitus tai aikataulutus voisi helpottaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan. Lisäksi vielä selkeämmin voisi esittää opintojakson suoritustavat. Nyt lukijalle jää hieman epäselväksi, vaatiiko opintojakson suorittaminen kahden oppimistehtävän ja lopputentin suorittamista. Epäselväksi jää myös, mitä tentti sisältää. Tentin epäselvyys johtuu siitä, että wikiluonnoksessa tenttiä ei ole vielä kuvattu. Suoritustapojen esittäminen opintojakson rakennekuviossa helpottaisi hahmottamaan myös arvioinnin nivoutumisen opintojakson kokonaisuuteen.
Oppimistehtävät ovat mielekkäitä. Aloitustehtävä ohjaa hyvin asettamaan omat tavoitteet opintojaksolle ja lopputehtävässä arvioidaan niiden saavuttamista. Pohdittavaksi jää kuitenkin se, miten hyvin opiskelijat osaavat asettaa tavoitteensa suhteessa opintojakson eri osioiden osaamistavoitteisiin. Aloitustehtävässä voisi lisäksi antaa tehtäväksi arvioida osioiden vaatima aika ja lopussa opiskelija voisi pohtia veikö oppiminen arvioidun ajan vai enemmän/vähemmän. Ajankäytön suunnittelu on yksi opiskelun haastavimpia tehtäviä ja sen harjoittelu kannattaa aloittaa heti opintojen alussa.
Oppimateriaali on jaettu selkeästi opintojakson kolmeen eri osioon. Ensimmäinen osio "Perustyökalut ja palvelut" sisältää perustietoa yliopiston tarjoamista työskentelytiloista ja TVT-palveluista, mitkä ovat tärkeitä aloittaville opiskelijoille. Lisäksi osiossa perehdytään tietokoneeseen ja siihen liittyviin laitteisiin, mikä helpottaa tietokoneella työskentelyä. Osiossa on paljon asiaa ja välistä tuntuu, että perustyökalut ja palvelut voisi erottaa molemmat omaksi osiokseen. Myös osaamistavoitteita on paljon ja lukija jää kaipaamaan sitä, mikä on todella ydinosaamista, jota jokaisen tulisi oppia ja mikä täydentävää osaamista. Tämä vaikuttaa myös sisällön rakentamiseen, jossa voisi korostaa ydinosaamiseen liittyviä asioita, kuten käyttäjätunnusta, salasanaa, sähköpostin käyttöä, etäkäyttöä ja verkkoympäristöjä. Verkkoympäristöjen harjoittelu olisi todella tärkeää, jotta opiskelijoilla olisi perusvalmiuksia ympäristöjen käyttöön opintojen aikana. Tämä lisäksi voisi tarjota lisätietona työasemaan ja ohjelmistojakeluun littyviä asioita. Osiossa on paljon teknistä tietoa, joka on rakennettu useimmiten linkitettyjen tiedostojen avulla. Linkitettyjen tiedostojen lukeminen on ehkä hieman raskasta, ja opiskelija voi joutua arvioimaan, jaksaako avata jokaista erillistä linkkiä.
Opintojakson toinen osio "Tiedonhankinta" on ilmeisesti vielä jonkin verran keskeneräinen. Lukija jää kaipaamaan asetettujen osaamistavoitteiden suuntaista, ohjaavaa tekstiä vielä enemmän linkkien yhteyteen. Näin opiskelija osaisi helpommin valita linkit, joiden kautta löytää kirjastokorttin, Pin-koodiin ja lainaamiseen liittyviä ohjeita sekä voi harjoitella hakuja Oulassa ja löytää elektronisia kokoelmia. Tätä osiota koskevat osaamistavoitteet voisi esittää loogisessa järjestyksessä.
Opintojakson viimeistä, kolmatta osiota "Tietoturva ja -suoja" on vaikea arvioida sen vuoksi, että osiolle ei ole asetettu osaamistavoitteita. Näin ollen ei ole tietoa, mitä tässä osiossa opiskelijan odotetaan oppivan. Tietoa on tässäkin osiossa varsin paljon, joten ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen korostaminen voisi olla paikallaan.
Yhteenvetona todettakoon, että kokonaisuudessaan opintojakson kolme eri osiota tukevat hyvin toisiaan. Sisällöstä on myös mahdollista valita opiskelijoiden erilaisten TVT-valmiuksien perusteella kullekin sopivia pienempiä osa-alueita. Koska opintojakson oppimateriaali sisältää paljon tietoa, voisi opiskelijaa helpottaa erityisesti opintojakson rakenteen havainnollistaminen opintojakson ohjeiden yhteydessä sekä ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen esittäminen selkeästi erillään kussakin osiossa. Lisäksi ohjauksen merkityksen pohtiminen voisi olla tarpeen. Toisaalta ohjaus lisää opettajaresursseja huomattavasti ja asettaa haasteita opintojakson toteuttamiselle. Toteuttamiskelpoisuutta lisää opintojakson sisältyminen yliopiston strategiaan ja integroituminen osaksi jokaisen yliopisto-opiskelijan orientoituvia opintoja. (Oulun yliopiston strategia vuosille 2010-2012) Oppimisteoreettisesta näkökulmasta opintojaksossa voitaisiin soveltaa itsesäätöisen ja yhteisöllisen oppimisen periaatteita (ks. esim. Hadwin, KOME-luento 29.9.2009).
4. Opintojakson arviointi ja kehittäminen muiden opiskelijaryhmien näkökulmasta
Jatko-opiskelijat
Luvun 3 arviointi pitää pitkälle paikkansa myös muiden Oulun yliopiston opiskelijaryhmien näkökulmasta. Jatko-opiskelijoiden voisi kuvitella olevan tietävämpiä perusasioista, kuten käyttäjätunnuksista ja salasanoista, mutta erityisesti muista yliopistoista siirtyvien jatko-opiskelijoiden kannalta on hyvä tarjota heillekin tietoa Oulun yliopiston käytännöistä. Opintomateriaaleissa olisi hyvä olla linkit yliopiston väitöskirjatyön tekijöille tarkoitetulle sivustolle sekä suoraan Tutkimuksen työkalupakkiin. Koska Ouluunkin tulee koko ajan enemmän ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita, olisi sivujen syytä olla englanniksi. Ulkomaalaiset opiskelijat
Ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -opintojakson perusongelma on tällä hetkellä tietenkin, että opintojakson materiaali on olemassa vain suomeksi. Käännös on varmasti suunnitelmissa, kunhan suomenkielinen versio saadaan valmiiksi.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden heterogeenisuus TVT-taitojen osalta on varmasti myös haasteellinen opintojakson toteutuksen kannalta. Yliopistoon ulkomailta saapuvat opiskelijat ovat myöskin opiskelukäytäntöjen ja toimintakulttuurin kannalta kultturaalisten haasteiden edessä, TVT-taitojen vaatimusten lisäksi. Ajatellen kieliongelmia ja kultturaalisia haasteita, graafisen ja esim. videomateriaalin lisääminen opintojakson materiaaliin voisi olla yksi mahdollinen lähestymistapa. Tämä palvelisi varmasti samalla myös suomalaisia opiskelijoita.
Opintojakson kurssimateriaalin kääntämisessä englanniksi tulee todennäköisesti eteen myös kysymys, mitä ja minkä laatuista materiaalia on olemassa englanniksi. Erityisesti linkitykset ulkoisiin sivustoihin, jotka tälle hetkellä ovat pääasiallisesti suomenkielisiä, tulevat tuomaan haasteita työlle.
Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutukseen osallistuvien TVT-taidot ovat hyvin heterogeeniset. Jotta saataisiin tarkka kuva tämä kurssin sopivuudesta TVT-taitojen suhteen eri tasoisille opiskelijoille, sitä pitäisi vielä testata ko. opiskelijaryhmällä. Monta asiaa pitää onnistua tekemään ennen kuin pääsee sisään varsinaiselle kurssille. Oman haasteensa taitojen opettelulle asettaa se, että ensin pitää olla tunnukset ja tieto siitä mihin kirjaudutaan. Sen jälkeen pitää vielä perehtyä/perehdyttää kyseessä olevan oppimisympäristön käyttöön. Nämä asiat ovat helppoja ja yksinkertaisia niille, joilla on jo hyvät taidot. Haasteen asettaa ne opiskelijat, joilla ei ole kokemusta tunnusten ja oppimisympäristöjen käytöstä. Jos alussa ei ole lähiopetusta, pitää ohjeiden olla selkeät ja yksiselitteiset.
Aloitus ja lopetustehtävät
Aloitustehtävässä opiskelija saa pohtia omia taitojaan ja suhdettaan tieto- ja viestintätekniikkaan. Tässä tilanteessa on hyvä mahdollisuus tuoda esille omia vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä mahdollisia pelkoja, jotka liittyvät omiin kykyihin oppia uusia asioita.Lopetustehtävässä opiskelija voi peilata omaa toimintaansa, oppimistaan ja ongelmien ratkaisua suhteessa aloitustehtävään. Lopetustehtävä toimii samalla myös palautteena kurssin toimivuudesta ja sopivuudesta TVT-taitojen opetteluun. Nämä kaksi tehtävää yhdessä antavat tietoa siitä, millaisa haasteita esimerkiksi täydennyskoulutuksen opiskelija kohtaa opetellessaan TVT-taitoja. Tehtävien analysoinnin avulla voidaan tehtäväksiantoja ja ohjeistuksia suunnata paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita.
Perustyökalut ja palvelut
Tällä hetkellä täydennyskoulutuksen opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta saada pajun tunnuksia ja sitä kautta pääsyä eri järjestelmiin. Tästä syystä esimerkiksi työasemien käyttö, tulostus tai kirjaston etäkäyttö eivät ole mahdollisia. Sinällään tämän osion asiat oli esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Tässä osiossa on linkki sivustolle, jossa on ohjeita eri ohjelmien käyttöön. Tämä helpottaa uusien ohjelmien käyttöönottoa ja antaa mahdollisuuden tutustua tarkemmin jo käytössä oleviin ohjelmiin. Toisaalta tietoa on paljon ja kokemattomalle käyttäjälle rakenne voi tuntua sekavalta.
Tiedon hankinta
Tässä osiossa on kuvattu perusteellisesti Oulun yliopiston kirjaston palveluita. Kaikilla on mahdollisuus käyttää yliopiston kirjaston palveluita ja täydennyskoulutuksessa olevat hyötyvät myös näistä mahdollisuuksista. Tämä osio on tarpeellinen erityisesti koulutuksissa, joissa tehdään laajahko lopputyö, jonka tekemiseen käytetään lähdemateriaalia. Etäkäyttö ja Refworksin käyttö eivät ole mahdollisia täydennyskoulutuksessa oleville. Tämä on asia, josta on keskusteltu yksikön sisällä. Nähtäväksi jää, johtaako keskustelu muutoksiin käytännön toiminnassa.
Tietoturva ja tietosuoja
Tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvä materiaali on tärkeää tietoa kenelle tahansa. Tässä osiossa annetaan aiheeseen liittyvää perustietoa ja tehtävissä on myös testi oman salasanan testaamiseksi. On hyvä muistuttaa opiskelijoita siitä, että itse voi vaikuttaa omaan tietosuojaan ja tietoturvaan toimimalla annettujen ohjeiden mukaan.
Avoin yliopisto
Avoimessa yliopistossa opiskelevat ovat ehkä kaikkein heterogeenisin opiskelijaryhmä, jos ajatellaan akateemisia opiskelu- ja TVT-taitoja. Avoimen yliopiston toiminta-ajatukseen kuuluu opintojen saavutettavuus ja usein se tarkoittaa lähiopetuksen minimoimista tai siitä kokonaan luopumista. Osa avoimen yliopiston opintotarjonnasta on suoritettavissa vain verkko-opintoina, joten TVT-taidot ovat tietyissä oppiaineissa suorittamisen edellytys. Opiskelijoilta vaaditaan positiivista asennoitumista uudenaikaisiin opetusmenetelmiin ja myös valmiutta itse käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Tästä näkökulmasta opintojakso on hyvä tapa aloittaa opinnot ja testata omat TVT-taidot ennen varsinaista opetusta. Opintojakso voisi kuulua orientoivina opintoina pakollisena avoimen yliopiston opiskelijoille. Näin varmistettaisiin heidän integroitumisensa yliopiston käytänteisiin ja helpotettaisiin mahdollista siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi. Opintojakso on myös oiva työväline avoimen yliopiston antamaan opinto-ohjaukseen ja -neuvontaan.
Avoimen opiskelijan, ellei hän ole perusopiskelija tai jo valmistunut, on joskus vaikea hahmottaa yliopiston verkkosivuja lukiessaan, mitkä asioista koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä vain perus- ja/tai jatko-opiskelijoita. Tämänkin opintojakson alussa olisi hyvä kuvata selvästi kenelle kaikille se on tarkoitettu. Opetus- ja opiskelutoimintojen tietojärjestelmä Oodi esimerkiksi on käytössä myös avoimessa yliopistossa, mutta ilmoittautuminen avoimen yliopiston opintoihin tai tentteihin ei ole mahdollista sen kautta. Selkeys on erityisen tärkeää silloin, jos opintojakso on vapaasti kaikkien käytettävissä. Toivottavaa olisi, että opintojakson materiaalit olisivat käytettävissä ilman kirjautumista, koska avoimen yliopiston opiskelijat saavat paju-tunnuksensa usein vasta varsinaisten opintojen jo alettua. Opintojakson suorittaminen (tentti) Optimassa on hyvä vaihtoehto, koska silloin opiskelijan on täytynyt ilmoittautua avoimen yliopiston opiskelijaksi.
5. Lopuksi
Tarjolla oleva opintojakso Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat tarjoaa perusvälineet Oulun yliopiston opetuksen järjestelmien käyttöön. Opetuksessa ja oppimistehtävien suorittamisessa käytetään kuitenkin paljon muitakin välineitä. Toimisto-ohjelmat ovat opiskelijalle nykymaailmassa välttämättömyys, joten niiden käyttöön opastamisen voisi nostaa isompaan rooliin: nyt on tarjolla linkki muualla olevaan, joskin erinomaiseen, sivustoon (http://www.ratol.fi/opensource/). Internetin käyttö ja sosiaalisen median mahdollisuudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Olisi hyvä, jos tässä yhteydessä opiskelijoille tarjottaisiin tietoa verkko-käyttäytymisestä eli netiketistä, sekä ainakin wikeistä ja blogeista ja siitä, mitä verkossa kannattaa itsestään jakaa. On hyvä muistuttaa myös siitä, että itse on huolehdittava myös omien tietojen poistamisesta.
Opintojakso on tarkoitettu itsenäiseen työskentelyyn. Opintojaksoon olisi kuitenkin hyvä liittää jonkinlainen mahdollisuus saada tukea esim. tuutorilta tai opintoneuvojalta. Tämä voisi olla esimerkiksi kysymyksiä ja vastauksia -keskustelupalsta, jossa kysymyksiin vastattaisiin kootusti jonkin tietyn ajanjakson sisällä. Tietysti myös opiskelijat voisivat vastata toisilleen. Tähän yhteyteen syntyisi ajan kanssa usein kysyttyä -osa. Myös harvakseltaan, mutta säännöllisesti tarjolla oleva chat-vastaanotto voisi toimia. Opiskeluohjeissa voisi myöskin mainita, että opiskelijoitten on täysin mahdollista perustaa esimerkiksi omia opintopiirejä yhteisöllistä oppimista silmälläpitäen, vaikka varsinainen työskentely onkin itsenäistä. Uusimman oppimiskäsityksen mukaan yksi tehokkaimmista tavoista oppia on yhteisöllinen oppiminen (Järvelä, KOME-luento 29.9.2009). Oppiminen ei tapahdu yhteisöllisyyden takia, vaan yhteistyö käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja kuten selittämisen, kysymisen ja argumentoimisen. TVT-apurattaat on nimenomaan itsenäisen opiskelun paketti, ja ehdotammekin sen kehittämistä yhteisölliseen suuntaan siten, että siihen hoksautettaisiin sivustolla. Itseopiskelupakettiakaan ei ole pakko suorittaa yksin.
Syvänen, A. ja Nokelainen, P. (2004). Digitaalisen oppimateriaalin mobiilikäytettävyyden arvioinnin kriteerit. Teoksessa eValuator - Digitaalisten oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja mobiilioppimisen käytäntöjen arviointi. (Toim. Saarinen, J.) Hämeen ammattikorkeakoulu. http://dll.hamk.fi/dl2/filet/eValuator.pdf
Zimmerman, B.J., Bonner, S., & Kovach, R. (1996). Developing self-regulated learners: Beyond achievement to self-efficacy. Washington (D.C.): American Psychological Association.
takaisin OPPI 1 -raporttiin
siirry palauteraporttiin
OPPI 2
1. Taustaa
Tavoitteenamme oli suunnitella opintokokonaisuus, jonka suorittamisen jälkeen opiskelija osaa hyödyntää yleisimpiä Oulun yliopistossa käytettäviä TVT-järjestelmiä ja -välineitä sekä kehittää TVT-osaamistaan toimintatapojen muuttuessa. Opintokokonaisuus sisältäisi alkutestauksen, jolla opiskelija voi testata omat TVT-taitonsa yleisimmissä Oulun yliopistossa käytettävissä sovelluksissa (word, excel, power point, Confluence-wiki, Optima, Oodi). Testin jälkeen opiskelija suunnittelisi omaa oppimistaan ja valitsisi tavoitteidensa mukaisesti opintokokonaisuuden kurssipaletista ne osat, joihin hänellä on tarvetta. Kohderyhmänä olisivat ensisijaisesti aloittavat yliopisto-opiskelijat (perusopiskelijat, jatko-opiskelijat, täydennyskoulutus- ja avoimen yliopiston opiskelijat), joilla on puutteita TVT-taidoissa. Näin ollen alkutestaus, sekä osa opintojaksoista sijoittuisivat opintojen alkuvaiheeseen, osaksi joko orientoivia opintoija tai Akateemiset opiskelutaidot -kurssia. Opintokonaisuus rakennettaisiin kuitenkin niin, että sen opintojaksoihin voisi osallistua tarpeen mukaan myöhemminkin.
Opintokokonaisuuden suunnitteluvaiheessa, jo hyvin alussa meille selvisi, että yliopistossamme on meneillään Campus Futuruksen rahoittama opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu TVT-ajokorttikurssin suunnittelu- ja pilotointihanke (Campus Futurus 2009). Hankeessa suunnitellaan kurssia, joka koostuu perusmateriaalista ja henkilökunnalle suunnatusta osiosta sekä mahdollisista yksikkökohtaisista osioista. Hankkeessa pohditaan samoja asioita kuin ryhmämme tehtävässä, joten ryhmän tehtävänasettelua muokattiiin niin, että teemmekin heidän kanssaan yhteistyötä perusopiskelijoille suunnatun opintojakson suunnittelussa. Koska TVT-ajokorttikurssia on jo suunniteltu pitkälle, koostuu OPPI2-tehtävämmme kahdesta osiosta. Ensiksi arvioimme nykyistä perusopiskelijoille suunnattavaa opintojaksoa sekä teemme ehdotuksia sen sisältöön. Toiseksi tarkastelemme suunniteltua opintojaksoa ulkomaalaisten, jatko-, avoimen ja täydennyskoulutuskeskuksen opiskelijoiden näkökulmasta, jotta heidän TVT-tarpeensa voitaisiin jatkossa ottaa huomioon.
Opetushallitus on laatinut laatukriteerit verkko-oppimateriaalille (Opetushallitus, 2006). Tässä ohjeistuksessa laatukriteeristö on jaettu neljään pääluokkaan, jotka ovat pedagoginen laatu, käytettävyys, esteettömyys ja tuotannon laatu. Verkko-oppimateriaalin pedagogista laatua osoittavat Opetushallituksen mukaan mm. seuraavat:
Käytettävys on käyttäjän kokemus, ja sillä tarkoitetaan oppimateriaalin rakenteen, teknisen toteutuksen ja käyttöliittymäsuunnittelun kautta syntyvää käytön sujuvuutta ja helppoutta (Opetushallitus, 2006). Käytettävyyden laatua voidaan arvioida näiden kriteerien avulla:
Esteettömyydellä (Opetushallitus 2006) tarkoitetaan sitä, että oppimateriaali on erilaisten ihmisten käytettävissä riippumatta heidän fyysisistä ja psyykkisistä ominaisuuksistaan, vammoistaan ja terveydentilastaan. Toisaalta esteettömyyskriteerit ovat monessa suhteessa samansuuntaisia kuin käytettävyyskriteerit. Esteettömyyskriteerit on tarkoitettu sovellettaviksi ottaen huomioon oppimateriaalille asetettavat tavoitteet. Mikäli opiskelun tavoitteisiin sisältyy esimerkiksi sellaista osaamista, joka edellyttää normaalia (tai jopa erityisen hyvää) näkökykyä, voidaan oppimateriaalin toteutuksessa edellyttää vastaavia kykyjä oppijoilta. Esteettömyys on tavattoman laaja-alainen tavoite, koska se tarkoittaa saavutettavuutta, käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä kaikille ihmisille. Esteettömyyden näkökulmasta laatu näkyy mm.:
Tuotannon laadulla tarkoitetaan hallitusti toteutettua tuotantoprosessia, jota ohjaavat tiedolliset, taidolliset ja oppimista ohjaavat tavoitteet ja jonka työn jälki on ammattimaista (Opetushallitus, 2006). Pääkriteerit tuotannon laadulle ovat:
Arvioimme TVT-apurattaita käyttäen Opetushallituksen pääkriteereistä lähinnä kahta ensimmäistä. Esteettömyyttä käsittelemme lähinnä ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta, Tuotannon laatua on vaikea arvioida, koska sivusto on vielä kehittämisvaiheessa. Emme myöskään ole ottaneet kantaa sivuston mobiilikäytettävyyteen (vrt. Syvänen ja Nokelainen, 2004).
2. Opintojakson kuvaus
Opintojakson avulla tutustuaan Oulun yliopiston TVT-palveluihin. Oppimateriaali on suunniteltu aloittaville opiskelijoille. Sen avulla pääsee tutustumaan opiskelun alkuvaiheessa tarvittaviin TVT-taitoihin ja palveluihin. Oppimateriaali koostuu kolmesta itsenäiseen opiskeluun tarkoitetusta osiosta (perustyökalut ja palvelut, tiedonhankinta, tietosuoja ja tietoturva), joista kukin jakaantuu vielä pienempiin osiin. Jokaiseen osa-alueeseen liittyy johdanto, opiskeltava materiaali sekä harjoitustehtävät. Harjoitustehtävät eivät ole pakollisia. (Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -wikiluonnos.)
Kullekin opintojakson osiolle on määritelty seuraavat osaamistavoitteet: 1) Perustyökalut ja palvelut -osio: "Opiskelija tietää, millaisia mahdollisuuksia TVT-palvelut tarjoavat hänen opiskelulleen. Hän tietää mihin käyttäjätunnusta tarvitaan, ja ymmärtää hyvän salasanan perusteet. Opiskelija osaa ottaa sähköpostin käyttöönsä, ja löytää palvelut sähköpostiin liittyen. Opiskelija tunnistaa työaseman osat ja oheislaitteet, osaa käyttää työasemaa opiskeluunsa kampuksella ja kotona, sekä tietää työtilojen sijainnit ja skannauksen ja tulostuksen eri työtiloissa. Opiskelija osaa etsiä tietoa ohjelmistonjakelusta myös omaa tietokonettaan varten, ja tietää palveluiden etäkäyttömahdollisuuksista. Opiskelija löytää opiskelussa käytettävät ympäristöt (WebOodi, Optima, Wiki, ACP ja Urkund), ja osaa niiden peruskäytön." 2) Tiedonhankinta-osio: "Opiskelija osaa tehdä hakuja OULAsta, ja hän tietää, mitä elektronisia kokoelmia on. Hän osaa kirjastokortin ja PIN -koodin käyttämisen, ja tietää, mitä palveluja voi käyttää netin kautta. Opiskelija tietää Telluksen ja oppimiskeskuksen palveluista. Opiskelija muistaa lainaussäännöt, ja löytää kurssikirjojen, kokoelmien, lehtien ja käsikirjojen sijainnit". 3) Tietoturva ja tietosuoja -osio: osaamistavoitteita ei ole vielä määritelty. (Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -wikiluonnos.)
Opintojakson suorittamiseen kuuluu kaksi oppimistehtävää, joista ensimmäinen tehdään ennen kurssin aloittamista ja toinen kurssin lopuksi Optima-verkkoympäristössä. Aloitustehtävässä opiskelija pohtii omaa TVT-osaamistaan ja asettaa itselleen oppimistavoitteet. Lopetustehtävässä opiskelija pohtii kohtaamiaan ongelmia, mahdollisia ahaa-elämyksiä sekä reflektoi oppimistaan asettamiinsa tavoitteisiin nähden. Lisäksi opintojaksoon kuuluu tentti, jota ei ole vielä tarkemmin kuvattu. (Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -wikiluonnos.)
3. Opintojakson arviointi ja kehittäminen perusopiskelijoiden näkökulmasta
Opintojakso vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen kehittää yliopisto-opiskelijoiden TVT-valmiuksia. Se soveltuu kokonaisuudessaan hyvin kohderyhmälle, aloittaville perusopiskelijoille. Opintojakson ohjeet opiskeluun sisältävät tietoa opintojaksosta ja teknisiä ohjeita wiki-sivustolla navigointiin. Opintojakson rakenteen ja etenemisen havainnollistaminen auttaisi nykyistä paremmin hahmottamaan, mistä opintojakso koostuu ja miten opiskelija voi siinä edetä. Esimerkiksi ohjeissa ei ilmaista selkeästi, mitkä ovat opintojakson kolme eri osiota eikä sitä, onko suositeltavaa suorittaa osiot järjestyksessä vai itse haluamallaan esim. omiin tavoitteisiin liittyvällä tavalla, ja mistä opiskelijan tulisi aloittaa. Lisäksi epäselväksi jää, onko kyseessä täysin itsenäisesti suoritettava opintojakso vai onko opiskelijan mahdollista saada ohjausta. Joka tapauksessa opintojaksossa kaiketi halutaan korostaa itseohjautuvaa oppimista. Pohdittavaksi voisi vielä ottaa myös yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuden (Järvelä, KOME-luento 29.9.2009). Lisäksi opintojakson suunnittelussa voisi huomioida myös itsesäätöisen oppimisen näkökulman (ks. esim. Zimmermann ym. 1996). Miten opiskelija voisi tulla vielä selkeämmin tietoiseksi omasta toiminnastaan? Opintojaksoa ei ole opintopisteytetty eikä sen vaatimaa aikaa esimerkiksi osioittain ole esitetty. Mitoitus tai aikataulutus voisi helpottaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluaan. Lisäksi vielä selkeämmin voisi esittää opintojakson suoritustavat. Nyt lukijalle jää hieman epäselväksi, vaatiiko opintojakson suorittaminen kahden oppimistehtävän ja lopputentin suorittamista. Epäselväksi jää myös, mitä tentti sisältää. Tentin epäselvyys johtuu siitä, että wikiluonnoksessa tenttiä ei ole vielä kuvattu. Suoritustapojen esittäminen opintojakson rakennekuviossa helpottaisi hahmottamaan myös arvioinnin nivoutumisen opintojakson kokonaisuuteen.
Oppimistehtävät ovat mielekkäitä. Aloitustehtävä ohjaa hyvin asettamaan omat tavoitteet opintojaksolle ja lopputehtävässä arvioidaan niiden saavuttamista. Pohdittavaksi jää kuitenkin se, miten hyvin opiskelijat osaavat asettaa tavoitteensa suhteessa opintojakson eri osioiden osaamistavoitteisiin. Aloitustehtävässä voisi lisäksi antaa tehtäväksi arvioida osioiden vaatima aika ja lopussa opiskelija voisi pohtia veikö oppiminen arvioidun ajan vai enemmän/vähemmän. Ajankäytön suunnittelu on yksi opiskelun haastavimpia tehtäviä ja sen harjoittelu kannattaa aloittaa heti opintojen alussa.
Oppimateriaali on jaettu selkeästi opintojakson kolmeen eri osioon. Ensimmäinen osio "Perustyökalut ja palvelut" sisältää perustietoa yliopiston tarjoamista työskentelytiloista ja TVT-palveluista, mitkä ovat tärkeitä aloittaville opiskelijoille. Lisäksi osiossa perehdytään tietokoneeseen ja siihen liittyviin laitteisiin, mikä helpottaa tietokoneella työskentelyä. Osiossa on paljon asiaa ja välistä tuntuu, että perustyökalut ja palvelut voisi erottaa molemmat omaksi osiokseen. Myös osaamistavoitteita on paljon ja lukija jää kaipaamaan sitä, mikä on todella ydinosaamista, jota jokaisen tulisi oppia ja mikä täydentävää osaamista. Tämä vaikuttaa myös sisällön rakentamiseen, jossa voisi korostaa ydinosaamiseen liittyviä asioita, kuten käyttäjätunnusta, salasanaa, sähköpostin käyttöä, etäkäyttöä ja verkkoympäristöjä. Verkkoympäristöjen harjoittelu olisi todella tärkeää, jotta opiskelijoilla olisi perusvalmiuksia ympäristöjen käyttöön opintojen aikana. Tämä lisäksi voisi tarjota lisätietona työasemaan ja ohjelmistojakeluun littyviä asioita. Osiossa on paljon teknistä tietoa, joka on rakennettu useimmiten linkitettyjen tiedostojen avulla. Linkitettyjen tiedostojen lukeminen on ehkä hieman raskasta, ja opiskelija voi joutua arvioimaan, jaksaako avata jokaista erillistä linkkiä.
Opintojakson toinen osio "Tiedonhankinta" on ilmeisesti vielä jonkin verran keskeneräinen. Lukija jää kaipaamaan asetettujen osaamistavoitteiden suuntaista, ohjaavaa tekstiä vielä enemmän linkkien yhteyteen. Näin opiskelija osaisi helpommin valita linkit, joiden kautta löytää kirjastokorttin, Pin-koodiin ja lainaamiseen liittyviä ohjeita sekä voi harjoitella hakuja Oulassa ja löytää elektronisia kokoelmia. Tätä osiota koskevat osaamistavoitteet voisi esittää loogisessa järjestyksessä.
Opintojakson viimeistä, kolmatta osiota "Tietoturva ja -suoja" on vaikea arvioida sen vuoksi, että osiolle ei ole asetettu osaamistavoitteita. Näin ollen ei ole tietoa, mitä tässä osiossa opiskelijan odotetaan oppivan. Tietoa on tässäkin osiossa varsin paljon, joten ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen korostaminen voisi olla paikallaan.
Yhteenvetona todettakoon, että kokonaisuudessaan opintojakson kolme eri osiota tukevat hyvin toisiaan. Sisällöstä on myös mahdollista valita opiskelijoiden erilaisten TVT-valmiuksien perusteella kullekin sopivia pienempiä osa-alueita. Koska opintojakson oppimateriaali sisältää paljon tietoa, voisi opiskelijaa helpottaa erityisesti opintojakson rakenteen havainnollistaminen opintojakson ohjeiden yhteydessä sekä ydinosaamisen ja täydentävän osaamisen esittäminen selkeästi erillään kussakin osiossa. Lisäksi ohjauksen merkityksen pohtiminen voisi olla tarpeen. Toisaalta ohjaus lisää opettajaresursseja huomattavasti ja asettaa haasteita opintojakson toteuttamiselle. Toteuttamiskelpoisuutta lisää opintojakson sisältyminen yliopiston strategiaan ja integroituminen osaksi jokaisen yliopisto-opiskelijan orientoituvia opintoja. (Oulun yliopiston strategia vuosille 2010-2012) Oppimisteoreettisesta näkökulmasta opintojaksossa voitaisiin soveltaa itsesäätöisen ja yhteisöllisen oppimisen periaatteita (ks. esim. Hadwin, KOME-luento 29.9.2009).
4. Opintojakson arviointi ja kehittäminen muiden opiskelijaryhmien näkökulmasta
Jatko-opiskelijat
Luvun 3 arviointi pitää pitkälle paikkansa myös muiden Oulun yliopiston opiskelijaryhmien näkökulmasta. Jatko-opiskelijoiden voisi kuvitella olevan tietävämpiä perusasioista, kuten käyttäjätunnuksista ja salasanoista, mutta erityisesti muista yliopistoista siirtyvien jatko-opiskelijoiden kannalta on hyvä tarjota heillekin tietoa Oulun yliopiston käytännöistä. Opintomateriaaleissa olisi hyvä olla linkit yliopiston väitöskirjatyön tekijöille tarkoitetulle sivustolle sekä suoraan Tutkimuksen työkalupakkiin. Koska Ouluunkin tulee koko ajan enemmän ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita, olisi sivujen syytä olla englanniksi.
Ulkomaalaiset opiskelijat
Ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta tieto- ja viestintätekniikan apurattaat -opintojakson perusongelma on tällä hetkellä tietenkin, että opintojakson materiaali on olemassa vain suomeksi. Käännös on varmasti suunnitelmissa, kunhan suomenkielinen versio saadaan valmiiksi.
Ulkomaalaisten opiskelijoiden heterogeenisuus TVT-taitojen osalta on varmasti myös haasteellinen opintojakson toteutuksen kannalta. Yliopistoon ulkomailta saapuvat opiskelijat ovat myöskin opiskelukäytäntöjen ja toimintakulttuurin kannalta kultturaalisten haasteiden edessä, TVT-taitojen vaatimusten lisäksi. Ajatellen kieliongelmia ja kultturaalisia haasteita, graafisen ja esim. videomateriaalin lisääminen opintojakson materiaaliin voisi olla yksi mahdollinen lähestymistapa. Tämä palvelisi varmasti samalla myös suomalaisia opiskelijoita.
Opintojakson kurssimateriaalin kääntämisessä englanniksi tulee todennäköisesti eteen myös kysymys, mitä ja minkä laatuista materiaalia on olemassa englanniksi. Erityisesti linkitykset ulkoisiin sivustoihin, jotka tälle hetkellä ovat pääasiallisesti suomenkielisiä, tulevat tuomaan haasteita työlle.
Täydennyskoulutus
Täydennyskoulutukseen osallistuvien TVT-taidot ovat hyvin heterogeeniset. Jotta saataisiin tarkka kuva tämä kurssin sopivuudesta TVT-taitojen suhteen eri tasoisille opiskelijoille, sitä pitäisi vielä testata ko. opiskelijaryhmällä. Monta asiaa pitää onnistua tekemään ennen kuin pääsee sisään varsinaiselle kurssille. Oman haasteensa taitojen opettelulle asettaa se, että ensin pitää olla tunnukset ja tieto siitä mihin kirjaudutaan. Sen jälkeen pitää vielä perehtyä/perehdyttää kyseessä olevan oppimisympäristön käyttöön. Nämä asiat ovat helppoja ja yksinkertaisia niille, joilla on jo hyvät taidot. Haasteen asettaa ne opiskelijat, joilla ei ole kokemusta tunnusten ja oppimisympäristöjen käytöstä. Jos alussa ei ole lähiopetusta, pitää ohjeiden olla selkeät ja yksiselitteiset.
Aloitus ja lopetustehtävät
Aloitustehtävässä opiskelija saa pohtia omia taitojaan ja suhdettaan tieto- ja viestintätekniikkaan. Tässä tilanteessa on hyvä mahdollisuus tuoda esille omia vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä mahdollisia pelkoja, jotka liittyvät omiin kykyihin oppia uusia asioita.Lopetustehtävässä opiskelija voi peilata omaa toimintaansa, oppimistaan ja ongelmien ratkaisua suhteessa aloitustehtävään. Lopetustehtävä toimii samalla myös palautteena kurssin toimivuudesta ja sopivuudesta TVT-taitojen opetteluun. Nämä kaksi tehtävää yhdessä antavat tietoa siitä, millaisa haasteita esimerkiksi täydennyskoulutuksen opiskelija kohtaa opetellessaan TVT-taitoja. Tehtävien analysoinnin avulla voidaan tehtäväksiantoja ja ohjeistuksia suunnata paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeita.
Perustyökalut ja palvelut
Tällä hetkellä täydennyskoulutuksen opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta saada pajun tunnuksia ja sitä kautta pääsyä eri järjestelmiin. Tästä syystä esimerkiksi työasemien käyttö, tulostus tai kirjaston etäkäyttö eivät ole mahdollisia. Sinällään tämän osion asiat oli esitetty selkeästi ja ymmärrettävästi. Tässä osiossa on linkki sivustolle, jossa on ohjeita eri ohjelmien käyttöön. Tämä helpottaa uusien ohjelmien käyttöönottoa ja antaa mahdollisuuden tutustua tarkemmin jo käytössä oleviin ohjelmiin. Toisaalta tietoa on paljon ja kokemattomalle käyttäjälle rakenne voi tuntua sekavalta.
Tiedon hankinta
Tässä osiossa on kuvattu perusteellisesti Oulun yliopiston kirjaston palveluita. Kaikilla on mahdollisuus käyttää yliopiston kirjaston palveluita ja täydennyskoulutuksessa olevat hyötyvät myös näistä mahdollisuuksista. Tämä osio on tarpeellinen erityisesti koulutuksissa, joissa tehdään laajahko lopputyö, jonka tekemiseen käytetään lähdemateriaalia. Etäkäyttö ja Refworksin käyttö eivät ole mahdollisia täydennyskoulutuksessa oleville. Tämä on asia, josta on keskusteltu yksikön sisällä. Nähtäväksi jää, johtaako keskustelu muutoksiin käytännön toiminnassa.
Tietoturva ja tietosuoja
Tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvä materiaali on tärkeää tietoa kenelle tahansa. Tässä osiossa annetaan aiheeseen liittyvää perustietoa ja tehtävissä on myös testi oman salasanan testaamiseksi. On hyvä muistuttaa opiskelijoita siitä, että itse voi vaikuttaa omaan tietosuojaan ja tietoturvaan toimimalla annettujen ohjeiden mukaan.
Avoin yliopisto
Avoimessa yliopistossa opiskelevat ovat ehkä kaikkein heterogeenisin opiskelijaryhmä, jos ajatellaan akateemisia opiskelu- ja TVT-taitoja. Avoimen yliopiston toiminta-ajatukseen kuuluu opintojen saavutettavuus ja usein se tarkoittaa lähiopetuksen minimoimista tai siitä kokonaan luopumista. Osa avoimen yliopiston opintotarjonnasta on suoritettavissa vain verkko-opintoina, joten TVT-taidot ovat tietyissä oppiaineissa suorittamisen edellytys. Opiskelijoilta vaaditaan positiivista asennoitumista uudenaikaisiin opetusmenetelmiin ja myös valmiutta itse käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa. Tästä näkökulmasta opintojakso on hyvä tapa aloittaa opinnot ja testata omat TVT-taidot ennen varsinaista opetusta. Opintojakso voisi kuulua orientoivina opintoina pakollisena avoimen yliopiston opiskelijoille. Näin varmistettaisiin heidän integroitumisensa yliopiston käytänteisiin ja helpotettaisiin mahdollista siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi. Opintojakso on myös oiva työväline avoimen yliopiston antamaan opinto-ohjaukseen ja -neuvontaan.
Avoimen opiskelijan, ellei hän ole perusopiskelija tai jo valmistunut, on joskus vaikea hahmottaa yliopiston verkkosivuja lukiessaan, mitkä asioista koskevat kaikkia opiskelijoita ja mitkä vain perus- ja/tai jatko-opiskelijoita. Tämänkin opintojakson alussa olisi hyvä kuvata selvästi kenelle kaikille se on tarkoitettu. Opetus- ja opiskelutoimintojen tietojärjestelmä Oodi esimerkiksi on käytössä myös avoimessa yliopistossa, mutta ilmoittautuminen avoimen yliopiston opintoihin tai tentteihin ei ole mahdollista sen kautta. Selkeys on erityisen tärkeää silloin, jos opintojakso on vapaasti kaikkien käytettävissä. Toivottavaa olisi, että opintojakson materiaalit olisivat käytettävissä ilman kirjautumista, koska avoimen yliopiston opiskelijat saavat paju-tunnuksensa usein vasta varsinaisten opintojen jo alettua. Opintojakson suorittaminen (tentti) Optimassa on hyvä vaihtoehto, koska silloin opiskelijan on täytynyt ilmoittautua avoimen yliopiston opiskelijaksi.
5. Lopuksi
Tarjolla oleva opintojakso Tieto- ja viestintätekniikan apurattaat tarjoaa perusvälineet Oulun yliopiston opetuksen järjestelmien käyttöön. Opetuksessa ja oppimistehtävien suorittamisessa käytetään kuitenkin paljon muitakin välineitä. Toimisto-ohjelmat ovat opiskelijalle nykymaailmassa välttämättömyys, joten niiden käyttöön opastamisen voisi nostaa isompaan rooliin: nyt on tarjolla linkki muualla olevaan, joskin erinomaiseen, sivustoon (http://www.ratol.fi/opensource/). Internetin käyttö ja sosiaalisen median mahdollisuudet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Olisi hyvä, jos tässä yhteydessä opiskelijoille tarjottaisiin tietoa verkko-käyttäytymisestä eli netiketistä, sekä ainakin wikeistä ja blogeista ja siitä, mitä verkossa kannattaa itsestään jakaa. On hyvä muistuttaa myös siitä, että itse on huolehdittava myös omien tietojen poistamisesta.Opintojakso on tarkoitettu itsenäiseen työskentelyyn. Opintojaksoon olisi kuitenkin hyvä liittää jonkinlainen mahdollisuus saada tukea esim. tuutorilta tai opintoneuvojalta. Tämä voisi olla esimerkiksi kysymyksiä ja vastauksia -keskustelupalsta, jossa kysymyksiin vastattaisiin kootusti jonkin tietyn ajanjakson sisällä. Tietysti myös opiskelijat voisivat vastata toisilleen. Tähän yhteyteen syntyisi ajan kanssa usein kysyttyä -osa. Myös harvakseltaan, mutta säännöllisesti tarjolla oleva chat-vastaanotto voisi toimia. Opiskeluohjeissa voisi myöskin mainita, että opiskelijoitten on täysin mahdollista perustaa esimerkiksi omia opintopiirejä yhteisöllistä oppimista silmälläpitäen, vaikka varsinainen työskentely onkin itsenäistä. Uusimman oppimiskäsityksen mukaan yksi tehokkaimmista tavoista oppia on yhteisöllinen oppiminen (Järvelä, KOME-luento 29.9.2009). Oppiminen ei tapahdu yhteisöllisyyden takia, vaan yhteistyö käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja kuten selittämisen, kysymisen ja argumentoimisen. TVT-apurattaat on nimenomaan itsenäisen opiskelun paketti, ja ehdotammekin sen kehittämistä yhteisölliseen suuntaan siten, että siihen hoksautettaisiin sivustolla. Itseopiskelupakettiakaan ei ole pakko suorittaa yksin.
Lähteet
Campus Futurus. (2009). Yhdistetyt hankkeet: TVT-ajokortti & Vauhtia verkkoon. http://cf.oulu.fi/hankkeet/2009/hankekuvaukset_2009.html#ajokortti
Hadwin, A. (2009). KOME-luento 29.9.2009. Self-regulated Learning
Järvelä, S. (2009). KOME-luento 29.9.2009. Millaista on ymmärtävä oppiminen?
Opetushallitus. (2006). Verkko-oppimateriaalin laatukriteerit. Moniste 1/2006
Oulun yliopiston strategia vuosille 2010-2012. http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/raportit/oy_strategia_2010-2012.pdf.
Syvänen, A. ja Nokelainen, P. (2004). Digitaalisen oppimateriaalin mobiilikäytettävyyden arvioinnin kriteerit. Teoksessa eValuator - Digitaalisten oppimateriaalien, oppimisympäristöjen ja mobiilioppimisen käytäntöjen arviointi. (Toim. Saarinen, J.) Hämeen ammattikorkeakoulu. http://dll.hamk.fi/dl2/filet/eValuator.pdf
Zimmerman, B.J., Bonner, S., & Kovach, R. (1996). Developing self-regulated learners: Beyond achievement to self-efficacy. Washington (D.C.): American Psychological Association.
siirry palauteraporttiin